Sään havainnointi

Monille ihmisille sää on joko itsestään selvyys, keskitalven kirous tai asia vain joka ei nyt välttämättä ole niin tärkeä että sitä kannattaisi miettiä.

Vaikka nykyaikana emme ole enää niin riippuvaisia säästä kuin tuhat vuotta takaperin, voi säästä ja sen seuraamisesta löytää helposti elementtejä jotka voivat olla hyvinkin kiinnostavia seurata.

Etenkin kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana ympäristötietouden hidas mutta kasvava lisääntyminen on lisännyt monien tavallistenkin ihmisten kiinnosta alkaa seuraamaan sään muutostaprosesseja ja sitä miten eri asiat ilmaston kokonaisvaltaisen muutokset ohella vaikuttavat eritapaisten säätilojen muodostumiseen sekä miten niitä voi hyvinkin helposti kotikonstein seurata.

Kerromme hieman tässä artikkelissa sään perustermejä sekä eri sääelementtien vaikutuksia kokonaisvaltaiseen säähän ympärillämme. Tekstin lopusta löydät myös mukavia linkkejä sää- ja myrskyharrastajien sivuille kuin myös sääpalveluiden kotisivujen osoitteita.

Miten sää muodostuu

Pilvet, sateet, tuuli ja lämpötila ovat yleisimmät säähän vaikuttavat tekijät. Säähän vaikuttavat auringosta tuleva säteily ja maan rakenne kuten vesistöt ja vuoristot. Erilaisia säähän liittyviä termejä ovat mm. matalapaine, korkeapaine, ilmanpaine, tuulen nopeus, sademäärä, lämmin ja kylmä rintama ja helle.

Mikä on lämpötila?

Meille tavallisille tallaajille lämpötila on jotakin, mitä aistimme ympärillämme koko ajan. Sisälämpötila on noin 20-23 astetta, ulkona on talvella kylmä, kesällä on kuuma. Fiksusti selitettynä lämpötila on fysikaalinen suure, jota voidaan havaita atomijoukolla mutta ei yksittäisellä atomilla. Oli sitten tavallinen tallaaja tai fyysikko, lämpötilan mittaamiseen käytetään lämpömittaria. Yleisimmät lämpömittarit lienevät ulkolämpömittari ja saunamittari, mutta myös kuumemittari ja joulunaikaan tarvittava kinkkumittari ovat lämpömittareita.

Lämpötila vaihtelee monen asian johdosta, mm. mittauspaikan sijainti, tuuli, vesistöt ja vuoristot vaikuttavat lämpötilaan rakkaalla maapallollamme. Myös korkeutemme (tai syvyytemme) merenpinnasta vaikuttaa lämpötilaan; korkealla vuoristossa ja todella syvällä meressä on todella kylmää. Päivät ovat lämpimimpiä päiväntasaajalla, mutta yöt voivat olla sielläkin hyisen kylmiä.

Maailman korkeimmat lämpötilat

Eurooppa, Sevilla, Espanja	+50,0°C
Aasia, Ahwaz, Iran	+53,8°C
Afrikka, Al-Azizya, Libya	+57,7°C
Oseania, Cloncurry, Australia	+53,1°C
Pohjois-Amerikka, Death Valley, Yhdysvallat	+56,7°C
Etelä-Amerikka, Rivadavia, Argentiina	+48,9°C
Suomi, Turku	+35,9°C.

Maailman matalimmat lämpötilat

Eurooppa, Ust-Shjugor, Venäjä	-59,0°C
Aasia, Verhojansk, Siperia	-69,8°C
Afrikka, Infrane, Marokko	-23,9°C
Oseania, Charlotte Pass, Australia	-22,2°C
Pohjois-Amerikka, Snag, Kanada	-62,8°C
Etelä-Amerikka, Colonia, Argentiina	-33,0°C
Suomi, Kittilä	-51,5°C.

Lämpöennätyksiä

Maailman korkein mitattu lämpötila: Al-Azizya, Libya	+57,7°C
Maailman matalin mitattu lämpötila: Vostok,Antarktis	-89,2°C

Mitä on tuuli?

Ala-asteen luokanopettajani kertoi joskus oivasta koevastauksesta kysymykseen mitä tuuli on. Oppilas kun oli vastannut että sitä kun puut heiluu. No, onhan se vähän muutakin.

Tuuli on maapallon suuntaisesti liikkuva ilmavirta, joka liikkuu maan ilmakehässä ja sen energialähteenä toimii aurinko. Ilmaa nimittäin liikuttavat ilmanpaine-erot, jotka taas saa aikaiseksi lämpötilaerot, jotka aiheuttaa aurinko. Ei ihan heti ensimmäisenä tulisi mieleen että aurinko olisi syynä tuuleen, etenkään talvella nenänpäätä nipistävään pakkastuuleen. Mutta niin se vain on.

Tuulta on kautta aikain käytetty apuna mm. purjehduksessa ja lentämisessä. Nykyään myös sähköä saadaan tuulen avulla, tuulivoimaloissa. Tuuli osaa olla myös kiusallinen ja harmillinen tuttava, sillä erittäin suuret tuulennopeudet tekevät isoa tuhoa, kuten kotoisat myrskyt jotka katkovat sähköjä laajoiltakin alueilta sekä tietenkin tornadot jotka vaivaavat ainakin vielä vain ulkomaaneläviä.

Mitä ovat pilvet?

Pilvet eivät ole ihanaa hattaraa, vaikka kuinka niin toivottaisiin. Pilvet ovat tiivistynyttä verihöyryä, joka leijailee maan ilmakehässä ilmavirtausten vietävinä. Pilven väri riippuu valon tulosuunnasta ja pilven paksuudesta. Pilviä voi olla valkoisia, harmaita tai jopa miltei mustia. Ilta-auringon aikaan voi nähdä punertavia pilviä. Pilviä syntyy kun lämmin ilma jäähtyy noustessaan ylemmäs ilmakehässä, jolloin ilman sisältämä kosteus tiivistyy pilviksi. Vaikka pilvet näyttävät kevyiltä kuin hattarat tai höyhentyynyt, pilvet ovat oikeasti todella raskaita, jopa miljoonia tonneja vesimassaltaan!

Pilviä on taivaalla monen näköisiä, ja onpa niille annettu nimiäkin. Taivaalla voi nähdä mm. kumpupilviä, kuuropilviä tai sumupilviä, jotka asustavat 0-2 km:n korkeudella, laajoja sadepilviä, hahtuvapilviä tai verhopilviä, jotka asustavat 2-6km:n korkeudessa, seuraavasta kerroksesta, 6-12 km:stä löytyvät palleropilvet, harsopilvet ja untuvapilvet.

Mitä on sade?

Toiset sanovat, että sade on sitä kun enkelit itkevät. Kyllä saa olla harvinaisen surullisia enkeleitä, että jaksavat itkeä niin paljon kun maailmassa sataa. Nimittäin, jossain päin maailmassa sataa aina. Oikeastihan sade on pilvistä putoavaa vettä, joko vetenä, lumena tai jääkiteinä.

Suomessa kaikki muu sade, paitsi tihkusade, syntyy jäämuodossa. Eli ensin jopa vesi on jäätä, se vain sulaa matkalla maahan, ensin lumeksi, sitten pieniksi pisaroiksi ja sitten vähän isommiksi. Pakkassäällä maahan tulee lunta, koska se ei enää sula vedeksi ilman ollessa kylmää.

Ilmankosteus

Veikkaisin, että miltei jokainen aikuinen on kuullut puhuttavan ainakin ilmankosteudesta tai kastepisteestä. Ilmankosteutta on kosteus ilmassa, jonka voimme jopa aistia, etenkin kasvihuoneella tai saunassa. Kastepiste on suure, jolla ilmaistaan mihin lämpötilaan ilman pitäisi jäähtyä, jotta sen sisältämästä vedestä tiivistyisi pisara.

Muita ilmankosteuden suureita ovat absoluuttinen ja suhteellinen kosteus. Absoluuttinen kosteus on vesihöyryn massan suhde ilman kokonaistilavuuteen. Absoluuttisella kosteudella on yläraja, jota kutsutaan kyllästyskosteudeksi. Kyllästyskosteus kertoo miten paljon vesihöyryä voi enimmillään olla ilmassa missäkin lämpötilassa. Suhteellinen ilmankosteus kertoo, miten paljon prosentteina on absoluuttinen ilmankosteus vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta.

Täysin kuiva ilma ei ole hyväksi, eikä perusoloissa edes mahdollista, koska ilmassa on aina vesihöyryä. Hyvä huoneilman kosteusprosentti on talvella noin 20-40% ja kesällä noin 50-60%.

Ilmankosteutta olisi hyvä tarkkailla, sillä etenkin talvella ilmankosteus voi laskea haitallisen alas, jopa noin 10%:iin. Kuiva sisäilma lisää mm. hengitysteiden rasitusta ja näin myös limakalvojen tulehdusriskiä.

Myöskään liian kostea huoneilma ei ole hyväksi, sillä mm. pölypunkit lisääntyvät mielellään kosteissa oloissa ja pahimmassa tapauksessa liian suuri ilmankosteus aiheuttaa homevaurioita, joka taas aiheuttaa remonttikulujen lisäksi myös mm. astmaa ja allergioita.

Ilmanpaine

Ilmanpaineella emme tässä tapauksessa tarkoita hernesopan jälkeen tuntuvaa ilmakertymää suolistossa, vaan maapallon ilmanpainetta. Ilmanpaine on maan pinnan yläpuolella olevan ilman paino suhteessa pinta-alaan. Ilmanpainetta voidaan mitata myös muualla, kuten auton renkaissa, ilmapalloissa tai ihan missä tahansa missä on ilmaa jonkin asian ylä- tai sisäpuolella.

Mitä korkeammalle merenpinnasta noustaan, sitä matalammaksi ilmanpaine laskee. Maanpinnan lähellä jo 8 metrin nousu tarkoittaa noin 1 mbar (millibarin) paineenlaskua.

Ilmanpaine vaikuttaa sääoloihin, säämuutokset liittyvät ilmanpaineen suhteellisiin arvoihin. Maallikkokielellä, laskeva ilmanpaine tarkoittaa yleensä matalapaineen aikaa, jolloin herkästi sataa ja on huonompi ilma. Kun ilmanpaine nousee, se kertoo korkeapaineen olevan tulossa, joka tuo tullessaan myös poutasään ja auringon.

Mikä on lämmin rintama?

Lämmin rintama tarkoittaa lämpimän ja kylmän ilman välissä olevaa kapeaa vyöhykettä, jossa lämmin valtaa tilaa kylmältä ilmalta. Lämmin rintama tuo tullessaan laajat, maakuntasateiksikin kutsutut sateet. Helteinen, hiostava ilma ja ukkoset ovat osa lämmintä rintamaa. Lämpimän rintaman jälkeen saattaa usein tulla kylmä rintama jonka mukana tulevat pienemmät sateet.

Mikä on kylmä rintama?

Kylmä rintama tarkoittaa lämpimän ja kylmän ilman välissä olevaa kapeaa vyöhykettä, jossa kylmä valtaa tilaa lämpimältä ilmalta. Kylmä rintama tuo mukanaan rankat sadekuurot, ukkoset ja raekuurot. Kylmä rintama ei yleensä kestä ukkosineen kuin pari tuntia. Kylmän rintaman jälkeen tulee usein satunnaisia sadekuuroja.

Mitä on helle?

Tällä kertaa emme tarkoita kaunista suomalaista naisennimeä, vaan kesällä havaittavaa korkeaa lämpötilaa jota helteeksikin kutsutaan. Suomessa on helle, kun päivän ylin lämpö on yli 25,1 astetta. Helteiden lukumäärä vaihtelee paikkakunnasta ja vuodesta riippuen, yleensä Suomessa ei kuitenkaan aitoja, virallisia hellepäiviä kovinkaan montaa kesään mahdu. Epävirallisia hellepäiviä voi olla enemmänkin, mutta virallisiksi hellepäiviksi lasketaan ne, jotka ovat virallisilla, esim. Suomen Ilmatieteenlaitoksen, mittareilla mitattu.

Tässä Ilmatieteenlaitoksen tilastoja vuodelle 2007:
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_160.html